Helsingin yliopiston tilakehittäminen

Työ- ja oppimisympäristökehittäminen

Asiakas

Helsingin yliopisto

Tiedot

15 kiinteistöä
yli 50 000 m2
tuhansia käyttäjiä
2019 – jatkuu

Mitä teimme

Työympäristökehittäminen
Oppimisympäristökehittäminen
Sisustussuunnittelu
Arkkitehtisuunnittelu
Pääsuunnittelu

Sijainti

Helsinki

Helsingin yliopisto on yhteisö tieteelle, oppimiselle ja rohkealle ajattelulle. Yliopisto toimii kymmenissä erityyppisissä kiinteistöissä keskustan, Kumpulan, Meilahden ja Viikin alueella. Helsingin yliopistolla toimitiloja kehitetään tiiviissä yhteistyössä tilojen käyttäjien kanssa. Vuosina 2019 – 2021 laadimme useita työ- ja oppimisympäristöjä koskevia kehityssuunnitelmia, jotta yliopiston tilat vastaisivat paremmin modernin tutkija- ja opiskelijayhteisön tarpeisiin. Kehityssuunnitelmat koskivat viittätoista kiinteistöä, jossa toimii neljä eri tiedekuntaa, yliopiston yksikköjä, tuhansia henkilökunnan jäseniä ja yli kymmenentuhatta opiskelijaa.

Kehityshankkeiden tavoitteena oli huomioida lukuisat tieteenalat tiloissa tasavertaisesti, mahdollistaa kohtaaminen ja vuorovaikutus, tarkastella tilankäyttöä sekä tarjota tukea akateemisen työn kirjoon. Uusia ratkaisuja etsittiin yhdessä yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa yhteiskehittämällä. Hankkeet tuottivat rakennuskohtaisia työympäristö- ja oppimisympäristökonsepteja. Konseptisuunnitelmat ovat edesauttaneet yliopiston tilastrategista päätöksentekoa ja ne toimivat suunnitteluohjeena tulevissa hanke- ja toteutussuunnittelukohteissa.

Osa kehityshankkeista, kuten Kumpulan kampuksen aula- ja opetustilojen kehitystyö, jatkui pilotoinnin kautta toteutussuunnitteluun. Toimimme pilottihankkeissa pää- ja arkkitehtisuunnittelijana sekä sisustusarkkitehtina.

15 kiinteistöä / 4 tiedekuntaa ja muita / Tuhansia käyttäjiä

Valtiotieteellinen tiedekunta

  • Työympäristökehittäminen
  • 500 henkilökunta / 4000 opiskelijat
  • Kiinteistöt: Unioninkatu 35 ja 37, Snellmaninkatu 14


Humanistinen tiedekunta

  • Työympäristökehittäminen
  • 700 henkilökunta / 8000 opiskelijat
  • Kiinteistöt: Metsätalo, Topelia


Kasvatustieteellinen tiedekunta

  • Työ- ja oppimisympäristökehittäminen
  • 550 henkilökunta / 2000 opiskelijat
  • Kiinteistöt: Vanha Minerva, Uusi Minerva,
    Vanha Psychologicum, Uusi Psychologicum,
    Athena

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

  • Oppimisympäristökehittäminen
  • 1000 henkilökunta / 5000 opiskelijat
  • Kiinteistöt: Chemicum, Exactum, Physicum


Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

  • Työympäristökehittäminen
  • 130 henkilökunta
  • Kiinteistö: Pohjoinen Rautatienkatu 13


Kaisa kirjasto

  • Työympäristökehittäminen
  • 140 henkilökunta
  • Kiinteistö: Kaisa-talo

Kehityshankkeet tuottivat useita työ- ja oppimisympäristökonsepteja, jotka sijoittuvat viiteentoista erityyppiseen kiinteistöön Keskustakampuksen ja Kumpulan kampuksen alueella. Muutostyöt koskivat yli tuhatta henkilökunnan jäsentä sekä yli kymmentätuhatta opiskelijaa.

OHJAUSRYHMÄT

Jokaiselle kehityshankkeelle perustettiin oma ohjausryhmä. Tiivis ohjausryhmätyöskentely edesauttoi laajojen hankkeiden etenemistä sovitussa aikataulussa.

Laajemmissa hankkeissa päätöksiä vietiin ohjausryhmien lisäksi tiedekuntien omiin tilatyöryhmiin.

Tilatyöryhmät mahdollistivat laajemman käyttäjäjoukon kuulemisen esimerkiksi yli tiedekunnan tieteenalojen.

RYHMÄ-
HAASTATTELUT JA VERKKOKYSELYT

Keräsimme kehityshanketta koskevia käyttäjätietoja verkkopohjaisilla ryhmähaastatteluilla sekä verkkokyselyillä. Haastatteluita pidimme yli 100.

Haastatteluilla ja verkkokyselyillä saimme sekä määrällistä että laadullista informaatiota tiedekuntien ja tieteenalojen toimintatavoista ja tarpeista. Koostimme haastatteluryhmät niin, että ne mahdollistivat professorien, lehtoreiden, tutkijoiden, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan kuulemisen samanaikaisesti.

Haastattelualustana toimi Teams, Zoom, Flinga ja Typeform. Pandemiaa edeltävät haastattelut pidettiin lähikontaktissa.

TYÖPAJAT

Suurimpia tiedekuntia koskevissa kehityshankkeissa pidimme sekä työympäristö- että oppimisympäristötyöpajoja.

Työpajat järjestettiin verkon yli (Flinga ja Miro) sekä lähikontaktissa. Työpajoissa käyttäjät pääsivät yhdessä pohtimaan eri ratkaisuvaihtoehtojen hyviä puolia ja haasteita ja ideoimaan optimaalisia tapoja toimia tiloissa.

Työpajat koettiin innostavaksi tavaksi tutkia tilojen vaihtoehtoisia ratkaisuja.

AVOIMET
INFOTILAISUUDET

Pidimme kymmeniä avoimia info-tilaisuuksia eri kehityshankkeille. Info-tilaisuuksissa esittelimme tilasuunnittelun vaiheita ja kehityskaarta.

Avoimista tilaisuuksista kerättiin sekä tilaisuuden aikana että tilaisuuden jälkeen käyttäjäpalautetta, joka huomioitiin jatkosunnittelussa. Avoimet tilaisuudet järjestettiin verkkopohjaisesti, jotka osoittautuivat todella suosituiksi.

Avoimet infotilaisuudet tukivat yliopiston toimitilastrategista muutosviestintää.

VAIHTOEHTOISET
TILASOVITUKSET

Laadimme jokaisesta kehityshankkeesta useita tilallisia ratkaisuvaihtoehtoja. Vaihtoehtojen potentiaalia pohdittiin eri hankkeiden ohjausryhmissä ja tilatyöryhmissä.

Toiminnallisten kaavioiden ja tilasovitusten avulla pystyimme mallintamaan tilankäyttöä yliopiston kiinteistöyksikön näkökulmasta.

Laajoissa kehyshankkeissa kokonaisuuteen liittyi usemman rakennuksen klustereita, joiden korjaussuunnittelun vaiheistusta ohjattiin konseptisuunnittelulla.

3D-KUVAT JA
KÄVELTÄVÄT VR-MALLIT

Käyttäjien näkökulmasta havainnollistavin työkalu oli kehityshankkeita esittelevät 3D visualisoinnit ja sekä käveltävät VR-mallit.

Helposti ymmärrettävät 3D kuvat edesauttoivat hankkeiden käsittelyä tiedekuntien sisällä ja rohkaisivat pohtimaan laajemmin muutosten edellytyksiä.

Käveltävän 3D virtuaalimallin avulla käyttäjät pääsivät hyppäämään sisälle tiloihin ja aistimaan tilojen tunnelmaa.

Työtilat, joita kehitystyö koski, sijaitsevat pääosin Keskustakampuksen alueella. Eri aikakausilta olevat rakennukset ovat osittain arkkitehtonisesti merkittäviä, yli 100-vuotiaita arvorakennuksia. Työtilojen haasteet liittyivät yliopiston modernin toiminnan mahdollistamiseen hyvin eriluonteisissa kiinteistöissä.

”Helsingin yliopistolla toimitiloja kehitetään tiiviissä yhteistyössä tilojen käyttäjien kanssa. Viime vuosina yliopisto on panostanut vahvasti työ- ja oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin, ja tässä työssä yhteistyökumppanillamme KOKO3:lla on ollut keskeinen rooli. KOKO3:n monipuolinen osaaminen ja asiantuntevan henkilöstön paneutuminen näihin hankkeisiin on otettu yliopistolaisten keskuudessa vastaan erittäin positiivisesti. Kehittämishankkeiden osallistavat prosessit ovat olleet mukaansa tempaavia ja ne ovat tuottaneet havainnollisia suunnitelmia, joihin käyttäjäryhmät ovat voineet sitoutua, ja joita on aidosti voitu käyttää myös rakennushankkeiden suunnittelun ohjaamiseen.”

Ari Nisonen
Kiinteistöpäällikkö, Helsingin yliopisto

Opetustiloissa haettiin ratkaisuja mm. tilojen joustavampaan käyttöön ja ryhmätyön tekemiseen. Suunnittelimme mm. Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekunnan käyttöön soveltuvan uudentyyppisen terassoidun auditorion. Tila mahdollistaa joustavampia luentotilanteita, yhteisiä laskuharjoituksia sekä luonnoitsijalle keskeisemmän roolin salissa. Auditorio toteutettiin syksyllä 2021.